N:o 2088 Edellinen - Seuraava - Kaikkiin!

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

03.06.2018. Kuumassa kaupungissa sunnuntaina Osa3.




Helsinki. Harju. Kallio.
Sturenkatu - Wallininkatu - Wallininkuja - Alppikatu - Kirstinkatu - Helsinginkatu.
Kuumassa kaupungissa sunnuntaina 06.03.2018 klo 14:21- 14:50. Kuvat: Pertti Manninen.
Edelliset - Seuraavat

03.06.2018. Kuumassa kaupungissa sunnuntaina Osa4.

Helsinki. Kallio.
Kaarlenkatu - Helsinginkatu - Fleminginkatu.
Kuumassa kaupungissa sunnuntaina 06.03.2018 klo 15:10- 15:23. Kuvat: Pertti Manninen.
Edelliset - Seuraavat

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko – vastuunpakoilija. ”Yksi on joukosta poissa”. Pandemiarokotus ja narkolepsia

Tiistai 2011-02-01 klo 22:58.

Kirjoitan tämän siksi, koska tämä poliitikko röyhkeästi hyökkäsi ensimmäisenä narkolepsiaepäilyistä kertoneen Markku Partisen kimppuun viime kesänä. Linkki.

ILTALEHTI.fi Maanantai 2010-08-30

TÄNÄÄN:

Tänään tiistaina 2011-02-01 oli tiedotustilaisuus pandemia-rokotteen yhteydestä narkolepsiaan. Yhteys on kiistaton, koska rokotetut 4- 19 -vuotiaat ovat sairastuneet 9 (yhdeksän kertaa) enemmän kuin rokottamattomat. 70 % rokotettiin, 30 % ei tästä ryhmästä.

Tragedia on sairastuneille ja heidän perheilleen suunnattoman surullinen. Nyt on vain elettävä tässä tuskassa.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ei ole tullut julkisuuteen lausumaan mitään asiasta. Pari viiikoa sitten hän jälleen puolusteli Heinolan Reumasairaalan lakkautttamista ja kertoi, että pääosa potilaista on hoidettu hyvin, mutta yhdistelmähoitoa tarvitsevat lapset ovat saaneet huonompaa hoitoa kuin aikaisemmin. Koko ajan kuitenkin pyritään parempaan. Hintalappu sairaalan pelastamiseksi olisi ollut 2 miljoonaa euroa, ei löytynyt.

Tänään kaikissa uutisissa kaikilla kanavilla vastuulliset vastasivat, Puska ja Kilpi, mutta ministeriä ei näkynyt missään.

Kirjoitan tämän siksi, koska tämä poliitikko röyhkeästi hyökkäsi ensimmäisenä narkolepsiaepäilyistä kertoneen Markku Partisen kimppuun viime kesänä. Linkki.

Epäilys käytettävän rokotteen koostumuksesta esitettiin jo tammikuussa. 2 linkkiä.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 2011-02-01 klo 22:58.

—

ILTALEHTI.fi Maanantai 2010-08-30

”Markku Partinen kertoo: Näin kaikki tapahtui
”Jos tässä tilanteessa aletaan syyttää lääkäreitä, se on minusta hassua”
Neurologi Markku Partinen taivutti viranomaiset ottamaan narkoleptian tosissaan, mutta muuttui vuorokaudessa sankarista konnaksi. Partinen kertoo nyt, miten kaikki tapahtui.”

http://www.nettisanomat.com/
2010/08/30/etusivu.htm

—

Nettisanomat tammikuu 2010:

Harhaanjohtavaa tietoa tiomersaalia sisältävän rokotteen sivuvaikutusriskeistä lapsille ja sikiölle. Maths Berlin

http://www.nettisanomat.com/
2010/01/13/etusivu.htm#harhaanjohtavaa 

Nettisanomat tammikuu 2010:

Onko meillä syytä olla huolissamme?  Riikka Söyring.

http://www.nettisanomat.com/2010/01/13/etusivu.htm#onkomeidan

—

Lisäys muutamaa tuntia myöhemmin. Ruotsin tekstitv:stä luin, että rokotteessa oli aluksi joku tehoa lisäävä aine, joka sitten jätettiin pois. Kun siinä tiedotustilaisuudessa rokotteista vastaava Terhi Kilpi ei ymmärtänyt, miksi vain Suomessa ja Ruotsissa näitä narkolepsia-tapauksia on näin runsaasti ja hän esitti sitten, että syy on joko geeneissämme tai ulkoisissa olosuhteissa.

Tämä Ruotsin tekstitv:ssä ollut vihje voi kuitenkin ratkaista asian. Mistä tiedämme, että lääke on ollut täsmälleen samanlaista kaikissa maissa. Vaikka valmistaja väittäisikin näin, niin onko käyty hankkimassa muista maista näytteitä ja voiko niitä edes tutkiakaan tällä tarkkuudella, toivottavasti voi.  Toisaalta näytteiden hankkimisessa voitaisiin tarvita poliisia ja sehän menisi liian hankalaksi, joten on vain luotettava siihen, mitä meille kerrotaan.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2011-02-02 klo 01:53.

Palaute: [email protected]

Linkit:

http://www.viikkosanomat.fi  – blogi

http://www.viikkosanomat.fi/
viikkosanomat.html  – lehti

http://www.nettisanomat.com  – lehti

Tags: Markku Partinen, narkolepsia,
pandemia-rokotus, Paula Risikko,
Pekka Puska, rokote, Terhu Kilpi

http://viikkosanomat.fi/2011/02/02/
sosiaali-ja-terveysministeri-paula-risikko-vastuunpakoilija-yksi-on-joukosta-poissa/

Yhteys - Dilemma -
NETTISANOMAT-PERHEEN KÄVIJÄTILASTO:
150560 eri käyntiä tammikuussa 2018.

Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogi

Ilmoita ilmaiseksi sivu! - 101 ilmoitusta -

Peruspalveluministeri Paula Risikko aikoo päihittää sisäministeri Anne Holmlundin. Kun Holmlund kertoi, että poliisilakiin, suunnitteilla olevaan, ei voi luetteloida mihin rikoksiin poliisi voi peitetoiminnassaan ryhtyä, niin Risikko aikoo kirjata lakiin ja luetteloida sanontoja ja sanoja joita ei saa käyttää alkoholimainonnassa.Uuden Suomen mukaan ”Viina lisää seksuaalista menestystä” on kielletty. Lisäksi kielletään ainakin seuraavat: ”Viina tuo varallisuutta ja hyvinvointia” ja ”Liika viina piristää”. Sen sijaan sallitaan ”Viina tuo varalisuutta ja hyvinvointia vain hetkeksi” ja ”Liika viina piristää vain hetken”.Sallittuja on myös: ”Viina tanssittaa”, ”Viina tekee iloiseksi” , ”Pahempaakin voi tehdä kuin ryypätä”, ”Tee kauppias iloiseksi, osta viinaa!” ja ”Tee ministeri iloiseksi, osta viinaa, samalla tuet kansanterveystyötä!”Entisen, ehkä nykyisenkin, olutmannekiini Harry Harkimon kuuluisaa Ilta-Sanomissa julkaistua lausahdusta: ”Mitä pahaa on oluenjuonnissa?” ministeri Paula Risikko ehdottaa muotoon: ”Oluenjuonnissa on paljon hyvää”, mitä se sitten tarkoittaneekin.Seuraavaksi vanha tupakkamannekiini Harry Harkimo ja tupakkalobbari Lasse Lehtinen aikovat esittää ministeri Rusakolle, että myös tupakanmainontaan tulisi täyskiellon sijaan lauseita, jotka sallittaisiin. Heidän mielestään mainonnan täyskielto on johtamassa naurettavuuksiin, kun kohta alkaa löytyä ihmisiä, jotka eivät tiedä, mitä tupakka on eivätkä osaa sitä kysyä kaupasta.Ministeri Risikko aikoo myös ottaa käyttöön aikarajoituksia, jolloin hiukan iskevämmät viinamainokset sallitaan televisiossa. Sopiva aikaraja hänen mielestään olisi kello 21. Sitä ennen mainoksia pitäisi liudentaa sanoilla ”vain hiukan”. Myöhemmin illalla nämä kaksi sanaa saisi jättää pois ja kello 1:n jälkeen yöllä ne saisi korvata ilmaisulla ”todella kovasti ja aikun on hyvää!”Ministeri Anne Holmlund on kateellinen ministeri Rusakolle ja aikoo pistää paremmaksi poliisin peiterikoslistassa. Tehtävähähän on helppo: hän ehdottaa peiterikosten määritelmään sallia kaikki muut rikokset kuin tapon ja murhan. Hänen mielestään pahoinpitelykin on sallittava, kunhan se ei johda pysyvään ruumiinvammaan. Jos näin ikävästi pääsisi käymään, niin yksittäistä poliisia ei kuitenkaan tuomittaisi tästäkään, jos poliisi on uskonut tekoa tehdessään, että pahoinpitely tms. ei johda pysyvään ruumiinvammaan.On hyvä, että ministereistä on puolet naisia. Mitähän näistäkin lakiesityksistä olisi tullut, jos niistä olisi vastuussa raavas mies?Täytyy tähän lisätä sitten vielä tämä ”oikeusministeri” Tuija Brax, sähköisen äänestyskokeilun äiti. Hän on kosmetiikan asiantuntija, kun tekee näitä kosmeettisia korjauksia pikavippifirmojen ryöstö- ja hyväksikäyttösääntöihin. Mitään ryhtiä ei ole näkyvissä ennen vaaleja.

Luoja varjele tavallisia kansalaisia, jos tällainen oikeusministeri saa jatkaa ministerinä kevään vaalien jälkeen. Varmistaakseen uudelleenvalintansa oikeusministeriöltä ei löytynyt rahaa vaalikoneeseen, joka olisi ollut ilmainen kaikille ehdokkaille esittäytymiseen. Vai oliko se tekosyy, koska tietotekniikka-asiat ovat niin vaikeita ja hankalia, että ministeri ei uskaltanut enää ottaa vastaan munauksen mahdollisuutta juuri ennen vaaleja ja äänestyspäiviä.Viikkosanomat. Pertti Manninen. Lauantai 2011-01-22 klo 00:57.Linkki
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/108493-tama-vaite-kielletaan-lailla-%E2%80%9Dviina-lisaa-seksuaalista-menestysta%E2%80%9D

Tags: aikaraja, alkoholi, Anne Holmlund, Harry Harkimo, Lasse Lehtinen, mainonta, olut, Paula Risikko, peiterikos, pikavipit, pikavippi, rajoitukset, rajoitus., sähköinen äänestys, televisio, Tuija Brax, tupakka, vaalikone, viina, viini

http://viikkosanomat.fi/2011/01/22/ministeri-risikko-kieltaa-mainoksen-%e2%80%9dviina-lisaa-seksuaalista-menestysta%e2%80%9d-mutta-sallii-viini-tuo-lisaa-hyvia-ystavia/

Arkisto 2010:
Anne Holmlund: Poliisin peitetoimintarikoksista ei voi tehdä listaa. ”Mihin kaikkiin rikoksiin poliisi voisi peitetoiminnassaan ryhtyä?”
http://www.nettisanomat.com/2010/11/17/etusivu.htm#anneholmlundpoliisin

Arkisto 2010:
Pääkirjoitus- Sekaisin Matista, Marista, Jyrkistä ja Annesta.
http://www.nettisanomat.com/2010/06/26/etusivu.htm#sekaisin

Arkisto 2009:
TV-dokumentti: Jouni Backman ja Tuija Brax suunnittelevat sähköistä äänestystä.
http://www.nettisanomat.com/2009/04/25/etusivu.html#torstai20090423

Arkisto 2006:
Pääkirjoitus. Tupakkamannekiinista kaljamannekiiniksi.
"Entinen tupakkamannekiini ja nykyinen olutmannekiini on ryhtynyt ryöpyttämään keskustalaista naisministeriä. Nykyiseen alkoholipoliittiseen keskusteluun on syytä tuoda mieliin tämän bisnesmiehen Ilta-Sanomissa joitakin vuosia sitten antama mielipide: "Mitä pahaa on kaljanjuonnissa?"
http://www.sanomanetti.fi/2006/11/27/etusivu.html#tupakkamannekiinista

Arkisto 1999:
Ari Hirvonen: Järjestyksestä pitää säätää laissa. Katujuopottelun täyskielto pulmallista.
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/16/n997katujuopottelu.htm

Arkisto 1999:
Katujuopottelu kuriin Helsingissä! Viina virtaa vain aidan sisäpuolella?
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998katujuopottelu.htm

http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998etusivukuvasivu.htm

http://www.sanomatori.fi/istalous/
2011/01/22/etusivu.htm#ministeririsikkokieltaa

Eduskunnan dorkat virkamiehet järjestykseen: Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan.

Eduskunnan dorkat virkamiehet järjestykseen: Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan kansanedustajaksi.

Huhtikuun lopulla, kun Paavo Väyrynen ilmoitti palaavansa Europarlamentista Eduskuntaan, eduskunnassa oli yksi täysjärkinen virkamies: hallintojohtaja Pertti Rauhio. Hän sanoi yksiselitteisesti, että Väyrysellä on oikeus palata eduskuntaan. Esim Pohjalaisessa 26.04.2018 oli asiasta seuraavaa:

”–Lainsäädännössä on erillinen kohtansa juuri toiminnasta EU:n parlamentissa tai eduskunnassa. Juuri työjärjestyksen 77 pykälän ensimmäinen lause sanoo, että Euroopan parlamentin jäseneksi valitun edustajan tulee ilmoittaa puhemiehelle, hoitaako hän edustajantointaan vai toimiiko hän jäsenenä Euroopan parlamentissa, Rauhio toteaa.

Näin Väyrynen voisi puhemiehelle ilmoittamalla tulla eduskuntaan, koska hänet on sinne vaaleissa 2015 valittu.”

Tämä artikkelissa: Kärnä harkitsee Väyrysen valtakirjan riitauttamista – Väyrysellä on eduskunnan hallintojohtajan mukaan oikeus palata.”

https://www.pohjalainen.fi/uutiset/kotimaa/
k%C3%A4rn%C3%A4-harkitsee-v%C3%A4yrysen-valtakirjan-riitauttamista-v%C3%A4yrysell%C3%A4-on-eduskunnan-hallintojohtajan-mukaan-oikeus-palata-1.2607108

—
Sensijaan eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola ja apulaispääsihteeri Timo Tuovinen rupesivat venkoilemaan ja haaskaamaan samalla yhteiskunnan rahoja turhuuksiin ”ymmärtämällä” edustaja Mikko Kärnän venkoilua.

Näin HS:ssä 26.4.2018:
”Tilanne on sillä tavalla juridisesti haastava, että tämä on ensimmäinen kerta, kun EU-parlamentaarikko haluaa palata kesken kauden eduskuntaan. Ei ole ihan selkeää, onko lainsäätäjä tarkoittanut, että se olisi mahdollista”, sanoo eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola.”

”Koska edustaja Kärnäkin on nostanut tämän esiin, niin haluamme tehdä asiasta perusteellisen selvityksen”, Paavola sanoo.

HÄNEN mukaansa tulkittavaksi nousee nyt perustuslain 28. pykälä, joka säätelee kansanedustajan edustajantoimen hoitamisen keskeytymistä siksi ajaksi, kun edustaja toimii EU-parlamentissa.

”Asiaa selvittää eduskunnan virkamieskunta. Tarvittaessa käännymme valtiosääntöasiantuntijoiden puoleen”, Paavola kertoo.”

Helsingin Sanomat 26.4.2018.
Väyrysen paluu eduskuntaan vaatii pohdintaa perustuslain tulkinnasta – ”Tilanne on juridisesti haastava”, sanoo eduskunnan pääsihteeri
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005657503.html

Apulaispääsihteerin lausunnoista kertoi ILtalehti 26.4.2018 seuraavasti:
”Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen myöntää Iltalehdelle, että Väyrysen tapaus aiheuttaa perustuslaillista pohdintaa eduskunnassa.

– Ollaan uuden tilanteen edessä. Ihan vastaavaa ei ole aikaisemmin ollut, Tuovinen sanoo.

Tuovisen mukaan eduskunnan työjärjestyksessä otetaan kantaa menettelytapoihin vaalien jälkeen. Työjärjestyksen mukaan Euroopan parlamenttiin valitun kansanedustajan on ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle, kumpaa tointa hän ryhtyy hoitamaan.

– Työjärjestyksessä ei ole otettu kantaa tähän paluuseen, Tuovinen sanoo.”
…
Jos ja kun Väyryselle myönnetään ero Euroopan parlamentista, alkaa Tuovisen mukaan perustuslain 28 pykälän tulkinta. Pykälän mukaan edustajatoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä.

– Kysymys kuuluu, että mikä merkitys sillä on, että Väyrynen palaa kesken Euroopan parlamentin toimikauden. Onko sillä vaikutusta hänen asemaansa kansanedustajana?

– Käsitykseni mukaan perustuslain kyseisestä pykälästä on erilaisia kantoja. Eli kyllä tätä täytyy oikeasti miettiä ennen kuin ollaan kesäkuun 10. päivän tienoilla. Ei tämä (tilanne) ole varmasti niin selvää kenellekään. Töitä tämä teettää, Tuovinen sanoo.”

JA LOPUKSI TUOVINEN VIELÄ HERTTAISESTI:
”Toisaalta vaihtoehtoja on vain kaksi.
– Kansanedustajia on 200 eikä yhtään enempää. Kansanedustajana on joko edustaja Väyrynen tai edustaja Kärnä. Jompikumpi heistä istuu täällä kesäkuun puolenvälin tienoilla.”

Iltalehti 26.4.2018.
Paavo Väyrysen paluu aiheuttaa harmaita hiuksia eduskunnassa – apulaispääsihteeri: ”Kansanedustajana on joko Väyrynen tai Kärnä”

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201804262200905147
_pi.shtml?_ga=2.113014215.271772415.1526240333-1573485669.1515843978

—
Sinänsä kunnioitettavaa, että ollaan avoimia, mutta kai joskus voisi pitää mölyt mahassaan, jottei tarvitsisi päästellä kaiken maailman sammakoita.

Nythän asia on sitten tutkittu ja kolmea viikkoa myöhemmin pääsihteeri Paavolakin on tullut vakuuttuneeksi selvitysten jälkeen samaan lopputulokseen kuin hallintojohtaja Rauhio heti kättelyssä:
”Eduskunnan pääsihteeri vahvistaa – Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan: ”Asia on sillä sipuli”.

– Nyt kun Väyrynen palaa hoitamaan kansanedustajan tehtävää, niin meiltä lähtee ilmoitus oikeusministeriöön, joka sitten kirjelmöi Euroopan parlamenttiin, joka toteaa, että Väyrynen on ottanut hoitaakseen kansanedustajan tehtävän.

Paavolan mukaan eduskunnan kuulemat asiantuntijat ovat asiassa yksimielisiä: Väyrysellä on oikeus palata hoitamaan edustajantointaan.

– En tiedä, mitä edustaja Kärnä aikoo tehdä, mutta ajattelin keskustella vielä hänen kanssaan, Paavola sanoo.

Kärnä on vedonnut asiassa eduskunnan työjärjestykseen. Paavolan mukaan eduskunnan työjärjestys ei voi ohittaa perustuslakia, joka suojaa kansanedustajan – ei varaedustajan – tehtävää.

- Perustuslaissa sanotaan selkeästi, että edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Mielestäni asia on sillä sipuli, Paavola sanoo.

– Emme ole löytäneet prosessuaalista keinoa, jolla hän (Kärnä) saisi asian perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.”

http://www.iltalehti.fi/politiikka/
201805142200941058_pi.shtml

KOMMENTTI tähän lopuksi.

On hyvä, että pääsihteeri Paavolakin on lopulta löytänyt sipulin. Hallintojohtajallahan se oli hallusssaan alusta alkaen.

Nyt on tilaisuus päästä seuraamaan jääkiekkoa: Suomen kohtalonottelua, taas kerran.

Mittarissa on varjossa 31 ja täällä sisällä jotenkin selviää läkähtymättä Rasmus-kissan nukkuessa kylmimmässä pohjoishuoneessa.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 15.05.2018 13:38 Kirkkonummen Kauhalassa.

Tags: apulaispääsihteeri, dorka, Eduskunta,
ero, Euroopan parlamentti, hallintojohtaja,
Helsingin Sanomat, HS, iltalehti,
juridinen haastavuus, kansanedustaja,
Maija-Liisa Paavola, Mikko Kärnä,
mölyt mahassa, pääsihteeri,
Paavo Väyrynen, paluu,
parlamentin jäsen, Pertti Rauhio,
perustuslaki, Pohjalainen, sammakko,
sipuli, tulkinta, työjärjestys, vaihtoehto,
valtiosääntöasiantuntija, venkoilu,
Viikkosanomat, virkamies, virkamieskunta

http://viikkosanomat.fi/2018/05/15/eduskunnan-dorkat-virkamiehet-jarjestykseen-paavo-vayrynen-palaa-eduskuntaan-kansanedustajaksi/

N:o 2085 Edellinen - Seuraava - Kaikkiin!

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

"Työtä kaikille!" 1994-05-01. Jyväskylä. Tori.
Kuva: Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2008/05/01/etusivu.htm

2018 - KUVIA TULOSSA!

LUE MYÖS!
SATTUMALTA SÄILYNYTTÄ. BUDJETTIPUHEENVUORO VUODELTA 1985. JULKAISTU KYMMENEN VUOTTA SITTEN 1.5.2008. LUE!

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS

Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle.

Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola.

Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen.
Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa.

(Artikkelin kuva)

"Ensimmäinen yhteinen saamelaiskokous pidettiin 6. helmikuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Päivää pidetään nykyisin myös saamelaisten kansallispäivänä.

Saamelaisten yhteinen kansallispäivän juhla pidetttiin tänä vuonna Trondheimissa, jossa olivat koolla Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisten vaaleilla valitut parlamentit. Juhlissa oli mukana myös Norjan ja Ruotsin valtiollista johtoa - Suomen poliittinen johto loisti poissaolollaan. Oikeusministeri Jari Lindström (ps) perui osallistumisensa viime tipassa pääministeri Juha Sipilän (kesk) "strategiakokoukseen" liittyvässä määräyksessä.

Norjan pääministeri Erna Solberg piti Trondheimissa puheen norjalaispolitiikan vääryydestä saamelaisille. Hän totesi puheessaan muun muassa seuraavaa: "Norjalaistamispolitiikka on musta kappale maan historiassa. Se pakotti saamelaiset luopumaan kulttuuristaan ja kielestään. Moni sukupolvi kasvatettiin uskomaan, etteivät he saa puhua saamea eivätkä olla saamelaisia ja että se on häpeä. Norjalaisten politiikka saamelaisia kohtaan oli väärä."

En usko koskaan kuulevani Suomen pääministeriltä tällaista tunnustusta vääryyksistä saamelaisia kohtaan. Ruotsissakin valtionjohto on pyytänyt saamelaisilta anteeksi sulauttamisyrityksiä.

Saamelaisoikeuksien näkökulmasta Norja on paratiisi Suomeen verrattuna. Norja on ratifioinut jo vuonna 1990 alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169-sopimuksen ja Tanskakin vuonna 1996 Grönlannin inuitien vuoksi.

Sivistysmaina itseään pitävät Suomi ja Ruotsi eivät ole ratfioineet sopimusta. Ruotsissa saamelaisten oikeudet on kuitenkin vahvistettu lainsäädännössä Suomea paremmin esimerkiksi saamelaismääritelmän ja poronhoidon osalta. Ruotsin saamelaiskäräjät ja ja syrjintävaltuutettu haluavat perustaa totuuskomission, joka selvittäisi ja toisi julkisuuteen saamelaisten historiassa kokemat vääryydet. Ruotsin valtionjohto ei ole tyrmännyt ajatusta.

Kansanedustaja Emma Kari (vihr) jätti syyskuussa 2016 eduskuntakyselyn siitä, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin saamelaiskäräjien ehdotuksen totuus- ja sovintokomission perustamiseksi. En yllättyisi, jos hallitus vastaisi, ettei komissiolle ole tarvetta.

Suomi on Ruotsin ja Norjan tapaan pyrkinyt historiassaa sulauttamaan saamelaiset valtaväestöön. Esimerkiksi saamelaislapsia pakkosuomalaistettiin sotien jälkeen 1940-luvun lopulta lähtien laittamalla heidät suomalaisiin asuntolakouluihin.

Olen itse viimeisiä ikäluokkia, jotka joutuivat kokemaan asuntolakoulun. Aloitin koulun Utsjoen kansakoulussa vuonna 1968 ja asuin viikot asuntolassa. Kelirikkoaikoina asuntolassa oleminen venyi yli kuukaudeksi - 7-vuotiaana! Kaikki opetus oli suomenkielistä, mikä ei ollut kotona vain saamen kieltä puhuneelle lapselle ihan yksinkertainen juttu. Asuntolanhoitajakin puhui vain Suomea.

Julkinen pakkosuomalaistaminen loppui vasta 1970-luvulla. Käytännössä se kuitenkin jatkuu edelleen. Valtiolla ei ole haluja saamelaismääritelmän muuttamiseen. Metsähallituslaissa, kaivoslaissa ja vireillä olevassa Tenon kalastussopimuksessa saamelaiskulttuuria ei ole huomioitu asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että sulauttamispolitiikka jatkuu."

Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. 
Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola, varatuomari ja JHT/HT-tilintarkastaja, etninen Utsjoen saamelainen, Asikkala.

"Norja on paratiisi Suomeen verrattuna".

Kuva 13.02.2017.
Helsingin Sanomissa ei ollut mitään asiasta saamelaisten kansallispäivän jälkeisenä päivänä tiistaina 07.02.2017. 
Pertti Manninen. 

Totuus

Epäröidessäsi kerro totuus.
Mark Twain

Totuus on arvokkain asiamme. Säästäkäämme sitä.
Mark Twain

Totuus voi vasta silloin vaikuttaa, kun vastaanottaja on sitä varten kypsä. Ei riipu siis totuudesta, että ihmiset ovat vielä niin kaukana totuudesta.
Christian Morgenstern

Totuuden hautajaisissa lauletaan aina samaa virttä: "Minä olen oikeassa ja sinä olet väärässä".
Lin Jutang

(47) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Huhtikuu. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 

faktaamo.fi - 2018/06/04 - N:o 2088 - Kuumassa kaupungissa sunnuntaina Osa3. Helsinki. Pasila. Pasilankatu - Ratapihantie - Savonkatu. - Kuumassa kaupungissa sunnuntaina Osa4. Helsinki. Alppila. Viipurinkatu - Porvoonkatu. - ARKISTO 2011: Ministeri Risikko ja narkolepsia ym. kirjoituksia. - - SMILE - HYMY - Alkuperäinen ja käännös 2001. - etusivu - Maanantai 04.06.2018 - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -

N:o 2088 Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com

- Sivu 2018-06-04 ja 2018-06-07, nettiin 2018-06-07 12:00, linkkejä 2018-06-07.
Kaksi kuvaa lisätty 2018-06-08.